Aikuisten terveydelliset seikat

Olemassa on suuri määrä terveydellisiä seikkoja, joiden oire tai seuraus kuulonalenema on.

Older man smiling

Tältä sivulta löydät yhteenvedon joistakin tavallisimmista terveydellisistä seikoista, jotka voivat johtaa kuulonalenemaan. Huomaa, että tämä on yleiskatsaus, ei kattava luettelo. Käänny lääkärisi tai erikoislääkärin puoleen saadaksesi yksityiskohtaisempaa tietoa näistä tai muista seikoista.

Akustikusneurinooma

Akustikusneurinooma (tunnetaan myös nimellä vestibulaari schwannooma) on kuulohermon ei-syöpämäinen kasvain tai tuumori lähellä simpukkaa, joka välittää ääni-impulssit aivoihin. Akustikusneurinooma kasvaa hitaasti, mutta se voi aiheuttaa kuulonaleneman kyseisessä korvassa ja painaa kasvaessaan muita hermoja tai aivokudosta.  Akustikusneurinoomaan sairastuu yksi 100 000 ihmisestä vuosittain1 ja se on yleisin 30 – 50-vuotiailla.

Akustikusneurinoomatuumorit voidaan poistaa tavallisesti moderneilla mikrokirurgisilla menetelmillä, mutta ne johtavat usein kyseisen korvan erittäin vaikeaan kuulonalenemaan.

Kolesteatooma

Kolesteatooma on eräänlainen ihokysta välikorvassa. Se voi olla olemassa jo syntymässä. Tavallisemmin se kuitenkin ilmestyy kroonisen korvatulehduksen seurauksena. Toistuvat korvatulehdukset voivat aiheuttaa alipainetta välikorvaan. Ajan mittaan tärykalvo vetäytyy sisäkorvan suuntaan ja muodostaa mahdollisesti ihopussin tai kystan. Kysta voi kasvaa ja tulehtua, mikä voi vaikuttaa kuuloon, tasapainoon ja jopa kasvolihasten toimintaan. Oireisiin kuuluu huimaus, vuoto korvasta ja kuulonalenema kyseisessä korvassa2.

Laaja eteiskanava

Eteiskanavat ovat kapeita, luisia käytäviä, jotka johtavat sisäkorvasta kallon sisään. Eteiskanava katsotaan laajentuneeksi, jos sen koko on yli 1,5 mm, suunnilleen nuppineulan pään halkaisija. Jos eteiskanava on laajentunut, tavallisesti myös endolymfaattinen tiehyt ja säkki suurentuvat. Endolymfaattisen tiehyen ja säkin toimintaa ei täysin ymmärretä, mutta tieteessä niiden uskotaan säätelevän ionien määrää sisäkorvan nesteessä. Ionit auttavat synnyttämään hermoimpulsseja, jotka lähettävät ääni- ja tasapainotiedot aivoihin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että 5 –15 prosentilla sensorineuraalisesta kuulonalenemasta tai simpukan sisällä olevien aistinsolujen vaurioitumisen aiheuttamasta kuulonalenemasta kärsivistä lapsista on laajentuneet eteiskäytävät3.

Menieren tauti

Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jotka vaikuttaa kuuloon ja tasapainoon. Se aiheuttaa äkillisiä huimauskohtauksia (pyörimisen tunnetta), tinnitusta (korvien voimakasta soimista), painetta tai kipua korvassa ja väliaikaisen tai pysyvän kuulonaleneman.  Huimaus voi aiheuttaa myös pahoinvointia ja oksentelua. Menieren taudin syytä ei tunneta, mutta se saattaa liittyä sisäkorvan neste-epätasapainoon.  Sitä hoidetaan lääkkeillä ja joskus leikkauksella. Kofeiinin, alkoholin, tupakan, suolan ja stressin välttäminen voi myös estää huimauskohtauksia.

Meningiitti, aivokalvontulehdus

Aivokalvontulehdus on virus- tai bakteeriperäinen infektio, joka aiheuttaa aivoja ja selkäydintä ympäröivien kalvojen tulehtumista ja turvotusta. Aivokalvontulehduksen tavallisimpia oireita ovat päänsärky ja niskan jäykkyys, joihin liittyy kuumetta, sekavuutta tai tietoisuuden muuttumista, oksentelua ja kyvyttömyyttä sietää valoa (fotofobia) tai voimakkaita ääniä (fonofobia). Kuulonalenema tai kuurous kuuluvat sen mahdollisiin vakaviin seurauksiin. Aivokalvontulehdus voi syntyä virusten, bakteerien tai muiden mikro-organismien aiheuttamasta infektiosta ja harvemmin tietyistä huumeista.

Otoskleroosi

Otoskleroosilla tarkoitetaan luun ylikasvua tärykalvon takana (välikorva) ja sisäkorvassa. Oireisiin kuuluvat tinnitus (korvien soiminen), huimaus ja jonkinasteinen kuulonalenema. Vaikea kuulonalenema ja kuurous kehittyvät, kun välikorvan ja sisäkorvan toiminta heikkenee.  Otoskleroosin syytä ei tunneta. Se saattaa olla perinnöllistä. Otoskleroosin aiheuttama kuulonalenema tapahtuu yleensä 11 – 30 vuoden iässä. Naiset sairastuvat otoskleroosiin miehiin nähden kaksinkertaisella todennäköisyydellä ja tila saattaa pahentua raskauden aikana tai sen jälkeen. Leikkaus voi joskus korjata otoskleroosin aiheuttamaa kuulonalenemaa.

Ototoksiset lääkkeet

Ototoksiset lääkkeet vahingoittavat korvaa ja ne ovat yleinen kuulonaleneman syy, erityisesti vanhemmilla aikuisilla, jotka käyttävät lääkkeitä säännöllisesti. Ensimmäiset oireet ovat yleensä korvien soiminen (tinnitus) ja huimaus. Ototoksisten lääkkeiden aiheuttamalla kuulonalenemalla on tapana kehittyä nopeasti. Kuulo saattaa kuitenkin palata normaaliksi, kun lääkkeen käyttö lopetetaan. Eräät lääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa sisäkorvaan pysyviä vaurioita.  Tavallisiin lääkkeisiin, jotka voivat aiheuttaa kuulonalenemaa, kuuluvat myös: suuret aspirin-annokset (8 –12 tablettia päivässä); tulehduskipulääkkeet; eräät antibiootit; korkean verenpaineen ja sydämen hoitoon käytettävät loop-diureetit; ja syöpälääkkeet.

Presbyakuusi

Presbyakuusi tarkoittaa ikääntymisen aiheuttamaa korkeiden taajuuksien kuulon asteittaista menetystä. Se alkaa varhaisaikuisuudessa, mutta ei vaikuta yleensä kykyyn ymmärtää keskusteluja ennen kuin vasta paljon myöhemmin. Geneettisestä muuntelusta huolimatta se on ikääntymisen normaali seuraus ja eri asia kuin kuulonalenema, joka johtuu melualtistuksesta, myrkyistä tai taudinaiheuttajista.

Äkillinen kuulonalenema

Äkillinen sensorineuraalinen kuulonalenema tarkoittaa kuulon nopeaa menetystä (vähintään 30 desibeliä kolmella tai useammalla peräkkäisellä taajuudella). Se voi tapahtua kerralla tai parin-kolmen päivän aikana.4 Sitä ilmenee kaikissa ikäluokissa yhtälailla miehillä kuin naisilla, mutta useimmat potilaat ovat iältään 50–60-vuotiaita5. Kuulonalenema alkaa usein kuulon äkillisenä heikkenemisenä toisessa korvassa. Siitä kärsivät henkilöt voivat kokea myös tinnitusta, korvan painetta ja/tai huimausta. Oireiden ilmetessä tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.  Koska tämäntyyppisellä kuulonalenemalla on yli 100 mahdollista syytä, todellista syytä saadaan harvoin selville4. Eräät potilaat toipuvat täysin ilman lääketieteellistä apua, usein jo ensimmäisten kolmen päivän aikana. Eräät toipuvat hitaasti viikon parin aikana. Erilaisia hoitoja, mukaan luettuna steroidit, voidaan käyttää muissa tapauksissa, joissa kuulonalenema ei parane tai pahenee4.

Trauma

Akustinen trauma on sisäkorvan kuulomekanismien vamma, joka johtuu hyvin kovasta äänestä. Tällaisia voivat olla räjähdys lähellä korvaa, aseen paukahdukset tai kova musiikki tai koneet pitkän ajan kuluessa.   Oireisiin kuuluvat kuulonalenema, joka on usein osittainen ja käsittää korkeat äänet, sekä korvan soiminen tai tinnitus6. Akustisen trauman aiheuttama kuulonalenema voi pahentua ajan mittaan.

 

 

  1. National institute on deafness and other communication disorders [online]. 2011. Saatavissa URL-osoitteesta: http://www.nidcd.nih.gov.
  2. Cause of Hearing Loss – Cholesteatoma [online]. 2010. Saatavissa URL-osoitteesta: http://deafness.about.com/od/diseasesandsyndromes/a/cholesteatoma.htm
  3. National Institute on Deafness and Other Communication Disorders. [online] 2007. Saatavissa URL-osoitteesta: http://www.nidcd.nih.gov/health/hearing/Pages/eva.aspx
  4. National Institute on Deafness and other Communication Disorders, Sudden Deafness 2007.  [online] Saatavissa URL-osoitteesta: http://www.nidcd.nih.gov/health/hearing/pages/sudden.aspx
  5. Wynne M, Fritsch M, Diefendorf A, Sudden Hearing Loss, The Asha Leader. 26. joulukuuta 2001. [online]Saatavissa URL-osoitteesta: http://www.asha.org/Publications/leader/2001/011226/sudden_hearing_loss.htm
  6. Medline Plus 2011. [Internet] Saatavissa URL-osoitteesta: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/001061.htm